| Nimi | Juhani Gustav Rinne o.s. Kuikkula | |
| Nimike | Professori | |
| Kutsumanimi | Juhani | |
| Syntynyt | 2 joulu 1872 | Piikkiö |
| Sukupuoli | Mies | |
| Kuollut | 11 elo 1950 | Helsinki |
| Haudattu | 17 elo 1950 | Hietaniemen hautausmaa |
| Kytkös | Henrik Johan Rinne (Sukulaisuussuhde: poika) | |
| Henkilön ID | I7 | Behrens-Rinne |
| Muokattu | 24 kesä 2025 | |
| Isä | Talollinen Gustav (Kustaa) Henriksson (Kuikkula), s. 17 kesä 1836, Piikkiö , k. 7 touko 1914, Piikkiö (Ikä 77 vuotta) | |
| Sukulaisuussuhde | syntynyt | |
| Äiti | Wilhelmiina Johanna Karlsdotter Kuikkula o.s. Karlsson, s. 29 syys 1836, Sauvo , k. 1 huhti 1900, Kaarina (Ikä 63 vuotta) | |
| Sukulaisuussuhde | syntynyt | |
| Vihitty | 7 marras 1868 | |
| Perheen ID | F8 | Perhetaulukko | Perhekaavio |
| Perhe | Anna Sigrid Rinne, o.s. Behrens, s. 7 loka 1877, Stockholm, Sverige , k. 8 heinä 1941, Helsingfors (Ikä 63 vuotta) | |||||||||
| Vihitty | 19 kesä 1906 | |||||||||
| Lapset |
|
|||||||||
| Muokattu | 26 syys 2023 | |||||||||
| Perheen ID | F2 | Perhetaulukko | Perhekaavio | ||||||||
| Tapahtumakartta |
|
| Valokuvat | Juhani Rinne | |
| Juhani Rinne vuokralaisena Vuokraemäntä Rosa Silcke ja hänen tyttärensä Matilda | ||
| Juhani Rinne asuessaan rouva Rosa Silcken luona | ||
| Juhani Rinne luonnossa | ||
| Juhani Rinne Ekklundien Marjalassa | ||
Om. Esko Juhani Rinne | ||
| Juhani Rinne 1936 | ||
| Juhani Rinne Vilppulassa | ||
| Juhani Rinne kävelemässä Turun Eerikinkadulla Oikealla Turun vanha postitalo, sen takana Turun Vanun talo | ||
| Juhani Rinne piispana | ||
| En slagen hjälte Juhani Rinne på resan över Östersjön 22.5.1907 | ||
| Juhani Rinne Eurooppa-matkalla Sigrid Rinne 1907 |
| Dokumentit | ![]() | Juhani Rinteen päiväkirja Kuvakirja 1918 sisällissodasta. Tekijä Irma Rinne |
| Koulutodistus 1893 Johan Gustav Kuikkula-Rinne: koulutodistus Turun suomalaisesta klassisesta lyseosta 1885-1893 | ||
| Juhani Rinteen exlibris | ||
| Juhani Rinteen päiväkirja. Ote Juhani Rinteen kirjoittamasta päiväkirjasta. Päiväkirja on osa Juhanin perintöä, jota on jaettu suvun jäsenille. Tämä teksti on kirjoitettu aikana, jolloin Suomessa käytiin sisällissotaa. Puhtaaksikirjoitti Irma Rinne. | ||
| Juhani Rinteen päiväkirja Sisällissota 1918 | ||
| Juhani Rinteen päiväkirjasta 1919 Päiväkirjaote sisältää kaikki kirjoitukset Mössön saarella vietetyistä lomajaksoista. Puuttuvia tekstinosia osoittaa kolme pistettä. | ||
| Emil Rautala: Juhani Rinne Museovirasto | ||
| Juhani Rinteen hautajaiset Hietaniemen kappelissa 1950 Hufvudstadsbladet 18.8.1950 | ||
| Juhani Rinne 1950 | ||
| Juhani Rinteen koulu- ym todistuksia |
| Hautakivet | Juhani Rinne, Sigrid Rinne,Arvid Behrens, Otto Behrens Hietaniemen hautausmaa Kortteli 13 käytävä 6 | |
| Henrik, Juhani ja Sigrid Rinne, Otto ja Arvid Behrens Hietaniemen hautausmaa, kortteli 13, rivi 6 |
| Albumit | Juhani Rinne: Muotokuvat (18) | |
| Konstantininkatu (13) Sigrid ja Juhani Rinne menivät naimisiin 1906 ja muuttivat samana vuonna rakennettuun taloon Kruunuhakaan, osoitteessa Konstantininkatu 15, nykyisin Meritullinkatu. Arvid muisteli, että talvisin lapset laskivat potkukelkalla pitkin katua alas kohti merta. Konstantininkadun asunnossa ovat olleet samat huonekalut, jotka siirtyivät Runeberginkadun kotiin 1920-luvulla. Perhe asui Konstantininkadulla yli 10 vuotta, luultavasti 1906-1924. | ||
| Valokuvia Mössöstä (33) Mössön saari Porkkalan edustalla oli Juhani Rinteen, Frans Österlundin ja heidän perheidensä kesäinen lomanviettopaikka 1900-luvun alkupuolella. | ||
| Naantalin kesät (16) Vuonna 1922 Alfred Kordelinin entinen kesähuvila Kultaranta Luonnonmaalla siirtyi Turun Yliopistosäätiöltä Suomen valtion omistukseen silloisen eduskunnan päätettyä käyttää Kultarantaa tasavallan presidentin kesäasuntona. Siksi Kultaranta vakiintui vasta Lauri Kristian Relanderin aikana (1925-1931). Myös kesällä 1934 eräät perheen jäsenet viettivät lomansa Naantalissa. Juhani Rinne oli vastuussa valtion historiallisista rakennuksista, mikä johti Naantalin patriarkan Amos Anderssonin huvilan vuokraamiseen hänen työasunnoksi sekä perheen kesäpaikaksi ainakin kesänä 1923. Myös kesällä 1934 eräät perheen jäsenet viettivät kesänsä Naantalissa. | ||
| Juhani Rinne arkeologina ja museotutkijana (31) Juhani Rinne tuli 1900 harjoittelijaksi Valtion historialliseen museoon, Muinaistieteellisen toimikunnan amanuenssiksi 1902 ja intendentiksi 1912. Hän toimi vuodesta 1917 Kansallismuseon historiallisen osaston esimiehenä ja valtionarkeologina vuosina 1929–1935. Rinteelle myönnettiin 1932 professorin arvonimi. | ||
| Juhani Rinne ja Sigrid o.s. Behrens: Perhe-elämää 1906-1941 (35) Perheessä syntyi neljä lasta, Sigrid, Arvid, Carin ja Henrik |