Sofia (Sonja) Wera Blenda Behrens

1882 - 1963  (80 vuotta)

• Nimi	Sofia (Sonja) Wera Blenda Behrens
  Kutsumanimi	Sonja
  Syntynyt	15 syys 1882	Sankt Petersburg
  Sukupuoli	Nainen
  Kuollut	15 tammi 1963	Helsinki
  Haudattu	Hietaniemen hautausmaa
  Henkilön ID	I45	Behrens-Rinne
  Muokattu	26 syys 2023

  
  

  Isä	Konstförvant Franz Otto Behrens,   s. 16 syys 1850, Grimma ,   k. 23 tammi 1939, Kirkkonummi  (Ikä 88 vuotta)
  Sukulaisuussuhde	syntynyt
  Äiti	Anna Sophia Behrens, o.s. Häggman,   s. 2 heinä 1850, Stockholm ,   k. 10 syys 1900, Helsinki  (Ikä 50 vuotta)
  Sukulaisuussuhde	syntynyt
  Vihitty	3 marras 1872	Stockholm
  Perheen ID	F10	Perhetaulukko  |  Perhekaavio

  
  

• Tapahtumakartta

  Kuollut - 15 tammi 1963 - Helsinki Haudattu - - Hietaniemen hautausmaa  = Linkkaa Google Earth-palveluun

  
  

• Valokuvat » Diaesitys		Sonja Behrens
  		Sonja Behrens 1899
  		Sonja Behrens 1900
  		Sonja Behrens
  		Sonja ja Sigrid Behrens
  		Lennart ja Rosa Silcken kotona Sonja Behrens, Sigrid Sjöberg ja Sigrid Rinne

  
  

  Dokumentit » Diaesitys		Theodor-sedän tervehdys Sonjan 14-vuotis syntymäpäivällä 1896
  		Sigrid Behrensin tervehdys Sonja-siskolleen syntymäpäivänä 15.9.1899
  		Sigrid Behrensin tervehdys siskolleen Sonja 1899
  		Hm onnittelee Sonja Behrensiä Konstantininkadulla
  		Sigrid Behrens toivottaa Sonja-siskolleen hyvää uutta vuotta 29.12.1900
  		Kapitlet moster Sonja Arvid Rinteen 1982 kirjoittama perhelehdessä I alla väder

  
  

  Hautakivet		Otto, Anna ja Sonja Behrens, Alma Österlund Hietaniemen hautausmaa, kortteli 13, rivi 4
  		Behrens-Österlundin hautaki

  
  

  Albumit		Sonja Behrensin elämänvaiheet 1882-1963 (16) Sonja Behrens palveli kauan Valtion rautateiden kontrollikonttorissa
  		Valokuvia Mössöstä (33) Mössön saari Porkkalan edustalla oli Juhani Rinteen, Frans Österlundin ja heidän perheidensä kesäinen lomanviettopaikka 1900-luvun alkupuolella.
  		Naantalin kesät (16) Vuonna 1922 Alfred Kordelinin entinen kesähuvila Kultaranta Luonnonmaalla siirtyi Turun Yliopistosäätiöltä Suomen valtion omistukseen silloisen eduskunnan päätettyä käyttää Kultarantaa tasavallan presidentin kesäasuntona. Siksi Kultaranta vakiintui vasta Lauri Kristian Relanderin aikana (1925-1931). Myös kesällä 1934 eräät perheen jäsenet viettivät lomansa Naantalissa. Juhani Rinne oli vastuussa valtion historiallisista rakennuksista, mikä johti Naantalin patriarkan Amos Anderssonin huvilan vuokraamiseen hänen työasunnoksi sekä perheen kesäpaikaksi ainakin kesänä 1923. Myös kesällä 1934 eräät perheen jäsenet viettivät kesänsä Naantalissa.
  		Juhani Rinne ja Sigrid o.s. Behrens: Perhe-elämää 1906-1941 (35) Perheessä syntyi neljä lasta, Sigrid, Arvid, Carin ja Henrik